Juoksut lusittu, ja elämä on siltä osin palautunut normaaliksi. Sen kunniaksi kaupunkikoira Iines pääsi maalle kyläilemään. Isäntänä toimi Manu-collie, jota tosin tämä velvollisuus pelotti.
Iines ja Manu. Iines keskittyi leikkimään leluilla ja seuraamaan ihmisiä. Manu piti kunnioittavaa välimatkaa Iinekseen; syytä olikin, sillä muuten saattoi saada kuonoonsa.
Reissussa ruoka maittaa. Oman ruokansa syötyään Iines haki vielä jälkiruokaa Manun kiposta.
Täydellinen mäyräkoirille suunniteltu sohva. Sen päällä kelpasi tutkailla pihan tapahtumia.
Syytä vähän olikin tutkailla, sillä ihan lähellä oli nähty susia.
Iineksen mielestä vierailun kiinnostavimmat hetket olivat varmasti kävelyllä metsässä, josta löytyi paljon jälkiä. Iines nuuhki kovasti jälkiä ja seurasi niitä vähän matkaa, mutta kääntyi pian takaisin katsomaan missä ihmiset menevät.
Kauriin tai peuran jälkiä.
Iines jäljestää.
Tästä on tainnut mennä Kettu Repolainen.
Iines tapasi myös Santtu-kissan kolmatta kertaa. Kohtaaminen sujui jo paljon paremmin kuin viimeksi, jolloin kissa piilotteli sohvan takana ja Iines ei rauhoittunut yhtään. Nyt Iines tarkkaili sylistäni sohvalta pöydän alla olevaa kissaa. Siinä ne tuijottivat toisiaan, ja välillä Iineksen piti murista sille.
Syytä vähän olikin tutkailla, sillä ihan lähellä oli nähty susia.
Iineksen mielestä vierailun kiinnostavimmat hetket olivat varmasti kävelyllä metsässä, josta löytyi paljon jälkiä. Iines nuuhki kovasti jälkiä ja seurasi niitä vähän matkaa, mutta kääntyi pian takaisin katsomaan missä ihmiset menevät.
Iines tapasi myös Santtu-kissan kolmatta kertaa. Kohtaaminen sujui jo paljon paremmin kuin viimeksi, jolloin kissa piilotteli sohvan takana ja Iines ei rauhoittunut yhtään. Nyt Iines tarkkaili sylistäni sohvalta pöydän alla olevaa kissaa. Siinä ne tuijottivat toisiaan, ja välillä Iineksen piti murista sille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti