Hae tästä blogista

perjantai 14. marraskuuta 2014

Kauniita kauriita katsomassa

Nämä päivitykset tulevat nykyään vähän jälkijunassa, kun ehdin ja jaksan jotain kirjoittaa. Iineksen arki kuluu päivästä toiseen Isännän kanssa ulkoillen, astioita esipesten, nukkuen ja minun kanssa leikkien. Yritän joka päivä silitellä Iinestä ja leikkiä sen kanssa, että Iines saisi olosuhteisiin nähden mahdollisimman paljon huomiota. Ja sitä se kaipaakin! Kun vauva siirtyy jomman kumman sylistä muualle, katsoo Iines hetkensä koittaneen ja tulee syliin vauvan tilalle tai vaatii muuten huomiota. Minun vuoroni on seuraavaksi! Iines tuumaa.

                        Eikö kukaan huomaa mua??

Tämän viikon maanantaina käytiin pikareissulla Isännän kotipuolessa, ja niin Iines pääsi vähän jahtaamaan valkohäntäkauriita. Menomatkalla hämärä alkoi laskeutua ja aivan tien vieressä oli kolme kaurista pellolla. Tilaisuutta ei voinut jättää käyttämättä ja kohta Isäntä ja koira kirmasivat kauristen perässä pellolla. Iines meni aivan kierroksille, kun se sai näköhavainnon kauriista ja päästi kimakoita haukahduksia. Kunpa päästäisiin vielä ennen kunnon talven tuloa vähän jäljestämään kauriita...Iines niin tykkäisi siitä.

Aika kuitenkin kuluu vinhaa vauhtia. Alun perin suunnitelmissa oli käynti koirauimalaan marraskuussa, mutta katsotaan nyt milloin sinne ehditään.

keskiviikko 5. marraskuuta 2014

Protestointia ilmassa

Tällainen näky odotti kotona maanantaina, kun Iines ja roskapussi oli jätetty keskenään. Ihanat kakkavaipat taisivat olla Iineksestä vallan vastustamattomia! Ja löytyihän tuolta muutakin mukavaa, kuten broilerirasia nuoltavaksi. Ja tämä oli jo toinen kerta. Toisaalta mitäs jätettiin roskapussi eteiseen...mutta Iines on aina ollut niin kiltti!

Huomatkaa myös pissaläikkä matossa oikealla. Samana iltana Iines pissasi vielä uudestaan tuohon matolle, vaikka oli vasta ollut ulkona. Mitä lienee protestia muuttuneesta elämäntilanteesta...kovasti me yritetään huomioida myös Iinestä, mutta eihän se ole sama kuin ennen. Lisäksi kun en vieläkään voi itse viedä Iinestä ulos, niin vaikuttaahan se minun ja Iineksen väleihin, ja sekin kun vauva on niin kiinni minussa. Tätä tilannetta kuvaa aika hyvin se kerta, kun olin saanut vauvan imetettyä sängyssä maaten, niin kun Isäntä oli ottanut vauvan, Iines tuli vauvan tilalle kiinni kylkeeni.

Taitaa Iineksen juoksujen alkaminenkin olla jo lähellä, ja ehkä noi pissaamiset johtuvat siitä, kuka tietää.