Nämä päivitykset tulevat nykyään vähän jälkijunassa, kun ehdin ja jaksan jotain kirjoittaa. Iineksen arki kuluu päivästä toiseen Isännän kanssa ulkoillen, astioita esipesten, nukkuen ja minun kanssa leikkien. Yritän joka päivä silitellä Iinestä ja leikkiä sen kanssa, että Iines saisi olosuhteisiin nähden mahdollisimman paljon huomiota. Ja sitä se kaipaakin! Kun vauva siirtyy jomman kumman sylistä muualle, katsoo Iines hetkensä koittaneen ja tulee syliin vauvan tilalle tai vaatii muuten huomiota. Minun vuoroni on seuraavaksi! Iines tuumaa.
Eikö kukaan huomaa mua??
Tämän viikon maanantaina käytiin pikareissulla Isännän kotipuolessa, ja niin Iines pääsi vähän jahtaamaan valkohäntäkauriita. Menomatkalla hämärä alkoi laskeutua ja aivan tien vieressä oli kolme kaurista pellolla. Tilaisuutta ei voinut jättää käyttämättä ja kohta Isäntä ja koira kirmasivat kauristen perässä pellolla. Iines meni aivan kierroksille, kun se sai näköhavainnon kauriista ja päästi kimakoita haukahduksia. Kunpa päästäisiin vielä ennen kunnon talven tuloa vähän jäljestämään kauriita...Iines niin tykkäisi siitä.
Aika kuitenkin kuluu vinhaa vauhtia. Alun perin suunnitelmissa oli käynti koirauimalaan marraskuussa, mutta katsotaan nyt milloin sinne ehditään.
Tämän viikon maanantaina käytiin pikareissulla Isännän kotipuolessa, ja niin Iines pääsi vähän jahtaamaan valkohäntäkauriita. Menomatkalla hämärä alkoi laskeutua ja aivan tien vieressä oli kolme kaurista pellolla. Tilaisuutta ei voinut jättää käyttämättä ja kohta Isäntä ja koira kirmasivat kauristen perässä pellolla. Iines meni aivan kierroksille, kun se sai näköhavainnon kauriista ja päästi kimakoita haukahduksia. Kunpa päästäisiin vielä ennen kunnon talven tuloa vähän jäljestämään kauriita...Iines niin tykkäisi siitä.
Aika kuitenkin kuluu vinhaa vauhtia. Alun perin suunnitelmissa oli käynti koirauimalaan marraskuussa, mutta katsotaan nyt milloin sinne ehditään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti