Kun Iines näyttää erityisen söpöltä tai tulee kovin innoissaan ja iloisena tervehtimään minua, kutsun sitä kullaksi tai joskus vauvaksi, kun se on oikein pentumainen tai muuten niin pikkuisen näköinen tai sitten ihan muuten vaan. Pahojaan tehtyään, kuten jos se on pissannut sisälle (mitä ei ole muuten pariin päivään tapahtunut, hurraa!), nimitän sitä karvakasaksi ja saatan kertoa muille: "Arvaa, mitä se karvakasa on taas tehnyt?". Joskus sanon sitä taljaksi, kun se makaa hassusti littanana lattialla, tai aiemmin hanheksi, kun se syötävää vainutessa pitää omalaatuista ääntään. Kasvattajan luona Iinestä kutsuttiin pusukoneeksi, olihan se kova antamaan pusuja ja nuolee se vieläkin tuttujen naamaa. Ystävät ja muut tutut ovat kutsuneet Iinestä eri nimillä kuten typykkä, Inkku ja pötkylä. Tänään kuulin Iinestä sanottavan jopa piskiksi! Ihan ystävällisen oloinen nainen antoi meille bussissa paikan, kun hän oli jäämässä seuraavalla pysäkillä pois, ja sanoi "Pääset tähän tuon piskin kanssa." Ristiriitaisia tunteita, kilttiä antaa paikka, mutta että piski! Sentään se sanottiin ihan normaaliin sävyyn, joten päätin olla loukkaantumatta Iineksen puolesta.
Talja.
Talja.