Houkat retkeilee

Tänään lähdettiin pikkuretkelle Sääksjärvelle päin - tai ainakin siitä piti tulla pieni retki.

                                  Päädyttiin kulkemaan nuolten osoittamaan suuntaan.

Ajateltiin mennä sitten Houkkalammille asti. Puolivälissä matkaa mietitiin, käännyttäisiinkö sittenkin takasin, mutta 2 km tuntui niin vähältä. Menomatka tuntui pitkältä, niin kuin usein käy. Laavulla olisi ollut valmiit tuletkin tehtynä, mutta tällä kertaa ei ollut makkaraa mukana.

            Etsii, etsii. Iinekselle olisi pitänyt koko ajan heittää keppiä, lumihanki ei estänyt vaan vain hieman hidasti menoa.

Metsässä nähtiin paljon kiinnostavia jälkiä, joista osaa Iines seurasikin pari kolme metriä. Sitten tuli hätä lähteä ihmisten perään.

                                                   Palokärjen hakkaama kolo.

Houkkalammia ei vain löytynyt. Löysimme opastekyltin, jossa oli muihin paikkoihin kilometrimäärät ja Houkkalammin kohdalla ei lukenut mitään. Eli olisimme aivan justiinsa perillä. Paitsi ettei siinä kohtaa ollut mitään muuta kuin metsää, sama juttu vähän matkan päässä, jossa vastaan tuli metsähakkuualue.
Ilmeisesti koko paikkaa ei ole olemassakaan, ja koko nimi on tullut siitä, että vain houkat uskovat siellä jotain olevan.

                                            Eväitä syötiin kallion kolossa.

Pikkuretkemme pituudeksi tuli n. 10 kilometriä ja Iinekselle vielä muutama lisäpiste juoksentelusta.

                                                       Iines kiipeilee.

                                                              Vettä!

                    Iines noutaa keppiä ja pitää samalla hanhi-ääntä. 10 kilometriä takana ei tunnu missään.