Iineksellä oli klo 11.30 aika eläinlääkärille nielun ja selän kuvaukseen. Iines tuli taas oikein varovaisesti seinän vierustoja pitkin hoitohuoneeseen ja huoneessa se meni suoraan tuolin alle piiloon.
Ensin lääkäri kuunteli sydäntä ja sitten Iines sai rauhoittavaa lääkettä pistoksena takapuoleensa. Se ilmeisesti tuntui, koska Iines kiljahti, vaikka yleensä se ei sano mitään rokottaessakaan.
Lattialle laitettiin peitto, jonka päälle Iines voisi nukahtaa. Siihen kuluisi kuulemma 5-10 minuuttia. Meniköhän viittäkään minuuttia, kun Iines oli jo sammunut. Sanoin Iinekselle "Pallo!", eikä se reagoinut. Selvä merkki - koira on vaipunut syvään uneen.
Puolitoista tuntia myöhemmin näin Iineksen uudestaan, kun hoitaja toi sen vastaanottoaulaan. Iines oli pirteä, eikä olisi malttanut pysyä sylissäni, kun hoitaja kävi hakemassa Iineksen valjaat ja taluttimen.
Nielukuvauksessa selvisi, että Iineksen pehmeä kitalaki oli normaalin pituinen ja nielurisat hyvin suurikokoiset ja punoittavat. Eli nielurisatulehduksen lisäksi muuta poikkeavaa ei löytynyt. Tulehdusta varten Iines sai antibioottikuurin: 2 tablettia päivässä 10 päivän ajan. Eipä ollut turha kuvaus, vaikka syytä oudolle äänelle ei löytynyt. Kovin syvältähän tutkimusta ei tehty, joten jokin vikahan voisi löytyä vielä syvempää, mutta ehkä jätän asian tutkimisen tähän.
Selkäkuvat lähetetään Kennelliittoon (käytäntö oli juuri muuttunut), ja virallisten tulosten saaminen voi kestää useammankin kuukauden. Lääkäri oli kuitenkin katsonut kuvia ja ne olivat päällisin puolin näyttäneet hyviltä. Saan kuvat itsellenikin sähköpostiin lähipäivinä. Kiva katsoa niitä, vaikka en niistä mitään ymmärräkään.
Iines on vielä hyvin väsynyt, vaikka aluksi olikin niin pirteä. Ilmeisesti pirteys johtui siitä, että Iines oli hetken aikaa joutunut odottamaan häkissä ja oli ulos päästessään riehakas. Kotimatka taittui pyöränkorissa ja annoin Iineksen kävelläkin jonkin matkaa. Voimat näyttivät ehtyvän postilaatikkomme luona, ja niinpä kannoin Iineksen sisälle asti. Eteisessä se jäi vain paikalleen istumaan ja koriinkin se piti kantaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti