(Videoita jäljestyksestä tulossa, kunhan blogger.com suostuu niitä lataamaan.)
Maanantai-iltana Iines pääsi haistelemaan elämänsä ensimmäistä verijälkeä. Olimme lähteneet maalle kylään, ja sillä riitti sopivaa metsikköä jäljen tekemiseen. Maanantaina tehtiin ensin pienempi noin 25 metrin suora jälki, jonka annettiin vanhentua 2 tuntia. Samalla tehtiin myös pidempi, ehkä noin 200 metrin pituinen jälki seuraavaa päivää varten. Tässä toisessa jäljessä oli yksi 90 asteen kulma.
Jäljenteko oli minullekin aivan uutta ja katsoin ohjeita täältä. Käytin sienenä pientä keittiön pintojen puhdistukseen tarkoitettua sientä, jonka toisella puolella oli karhunkieltä. Ensi kertaa ajatellen kannattaa tuo karkea osa leikata pois, niin veri levittyy paremmin jäljelle.
Jäljen alussa maata vähän muokattiin potkimalla ja kaadettiin siihen jonkin verran verta. Käytössä oli puoli litraa naudan verta, joka maksoi noin 5 euroa. Jäljen lopussa tehtiin samoin kuin alussa. Saaliina oli kummassakin jäljessä broilerinsiipi.
Iines kiinnostui heti jäljestä ja nuuhki aloituskohtaa hartaasti. Jäljellä Iines eteni hyvin rauhallisesti, mutta myös määrätietoisesti. Olin kuvitellut, että Iines lähtisi jäljittämään vauhdilla ja vetäisi hihnassa. Ensimmäisen jäljen Iines meni aika suoraan, eikä tuoreen jäljen kanssa näyttänyt olevan suurempia ongelmia.
Saaliin löydettyään Iines vaikutti vähän hämmentyneeltä ja haisteli vielä hetken ympäristöä. Aluksi Iines ei tuntunut edes huomaavan broilerinsiipeä, mutta alkoi sitten vihdoin onneksi syömään sitä. Hämmentääköhän se koiraa, että verijälki ja "saalis" haisevat ihan erilaiselle?
Seuraavana aamuna lähdimme pidemmälle jäljelle, joka oli vanhentunut jo 18 tuntia. Koska eteneminen oli ensimmäisellä jäljellä niin rauhallista, Iines sai jäljestää toisen jäljen vapaana. Tämä jälki oli selvästi vaikeampi ja Iines palasi välillä takaisin ja meni jäljestä sivuun haistelmaan. Kerran ohjasin sen takaisin oikealle jäljelle, kun Iines ei tuntunut löytävän enää hajua. Sitkeästi Iines kuitenkin nuuski ja teki varmasti parhaansa.
Alkoi kyllä tehdä mieli viedä Iines mäyräkoirakerhon MEJÄ-kokeeseen heinäkuun lopulla! Voi vaan olla, että se tulee liian pian, kun harjoitellakin pitäisi. Avoimen luokan kokeessa jälki on 900-1000 metriä ja 12 tuntia vanha. On siinä vielä Iinekselle haastetta, kun verta on kuitenkin vain 1/3 litraa eli paljon vähemmän kuin meillä nyt oli per jäljestysmetri.
Tietääkö joku muuten miksi koiralla pitäisi olla jäljestysvaljaat tai -panta? Onko se vain koiralle merkiksi, että nyt jäljestetään, kun laitetaan nämä valjaat päälle?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti