Iineksen viikkoon on mahtunut vaikka mitä tekemistä. Keskiviikkona oli toinen kerta agilitykurssia. Kävimme läpi aika pitkän radan, jonka alkuosa oli kuulemma agilityn maailmanmestaruuskilpailuista. Ei siis mitään helppoa ainakaan minulle. Me ei Iineksen kanssa edes menty koko rataa loppuun asti. Muutenkin oli vähän tylsä kerta, kun ei päästy kuin kerran kokeilemaan rataa ja koko loppuaika vain odotettiin. Ehkäpä ensi kerralla kaikki harjoittelisivat yhtäaikaa, niin kuin ennen kurssia oli puhetta. Jos etenemisvauhti on muuten tämä, ei me kyllä edistytä mihinkään.
Morjens.
Torstaina käytiin Iineksen ikäisen Morjens-koiran luona kylässä. Se ilostui kovasti vieraista ja varsinkin naaraspuolisista sellaisista. Morjens ja Iines leikkivät kiltisti ja juoksentelivat puistossa. Kerran iso koira meni kaukaa ohi, ja molemmat haukkuivat sille. Pelkäsin jo vähän, että Iines tekee jotain tyhmää eikä tottele. Mutta sieltähän se tuli muutaman kutsun jälkeen takaisin, meni maahan ja jäi odottamaan. Kerran Iines nousi ja meinasi lähteä takaisin, mutta pysähtyi heti kun vähän korotin ääntäni. Loistavaa! Olin ihan ihmeissäni tästä menestyksestä.
Kiltit koirat tulevat kutsusta takaisin.
Muutamana päivänä käytiin rannassa kävelyllä ja Iines sai olla vapaana. Kun oltiin kuljettu meidän reitti ja olisin muutaman askeleen päästä ottanut Iineksen kiinni, rusakko lähti ihan meidän sivulta liikkeelle ja Iines aloitti tietysti takaa-ajon. Sinne ne hävisivät puiden ja puskien sekaan, kuului vain Iineksen jahti"haukku" eli kimeitä vingahduksia. Vahdin silmä kovana pientä niittyä, sillä sen toisella puolella oli autotie. Onneksi takaa-ajo keskittyi rannan puolelle ja muutaman minuutin päästä Iines jo palasikin luokseni. Ihme, miten rauhallinen olin koko ajan! Luotan jo siihen, että Iines ei lähde kovin kauas ja tulee kyllä takaisin.
Lauantain maaseuturetkellä Iines teki tuttavuutta kissan kanssa. Molemmat pelkäsivät toisiaan, mutta Iines pelkäsi kyllä enemmän. Se haukkui kissaa ihan hurjana ja kesti aikansa ennen kuin Iines rauhoittui. Muuten Iines tykkäsi kovasti juoksennella vapaana ja haistella hirven ja kauriiden/peurojen jälkiä. Loistava päivä siis mäyräkoiran elämässä.
Tänään Iines pääsi järveen uimaan, vaikka on jo aika kylmä ilma, puhumattakaan vedestä. Ei sitä varmaan palele tai sitten se ei välitä siitä, niin kivaa Iineksellä näytti olevan.
Uinnin jälkeen lämmiteltiin ja levättiin peittoon kääriytyneenä.
PS. Silmävoide on tehonnut tosi hyvin ja pikku tähtisilmät voivat selvästi paremmin kuin aikoihin.
Morjens.
Torstaina käytiin Iineksen ikäisen Morjens-koiran luona kylässä. Se ilostui kovasti vieraista ja varsinkin naaraspuolisista sellaisista. Morjens ja Iines leikkivät kiltisti ja juoksentelivat puistossa. Kerran iso koira meni kaukaa ohi, ja molemmat haukkuivat sille. Pelkäsin jo vähän, että Iines tekee jotain tyhmää eikä tottele. Mutta sieltähän se tuli muutaman kutsun jälkeen takaisin, meni maahan ja jäi odottamaan. Kerran Iines nousi ja meinasi lähteä takaisin, mutta pysähtyi heti kun vähän korotin ääntäni. Loistavaa! Olin ihan ihmeissäni tästä menestyksestä.
Kiltit koirat tulevat kutsusta takaisin.
Muutamana päivänä käytiin rannassa kävelyllä ja Iines sai olla vapaana. Kun oltiin kuljettu meidän reitti ja olisin muutaman askeleen päästä ottanut Iineksen kiinni, rusakko lähti ihan meidän sivulta liikkeelle ja Iines aloitti tietysti takaa-ajon. Sinne ne hävisivät puiden ja puskien sekaan, kuului vain Iineksen jahti"haukku" eli kimeitä vingahduksia. Vahdin silmä kovana pientä niittyä, sillä sen toisella puolella oli autotie. Onneksi takaa-ajo keskittyi rannan puolelle ja muutaman minuutin päästä Iines jo palasikin luokseni. Ihme, miten rauhallinen olin koko ajan! Luotan jo siihen, että Iines ei lähde kovin kauas ja tulee kyllä takaisin.
Lauantain maaseuturetkellä Iines teki tuttavuutta kissan kanssa. Molemmat pelkäsivät toisiaan, mutta Iines pelkäsi kyllä enemmän. Se haukkui kissaa ihan hurjana ja kesti aikansa ennen kuin Iines rauhoittui. Muuten Iines tykkäsi kovasti juoksennella vapaana ja haistella hirven ja kauriiden/peurojen jälkiä. Loistava päivä siis mäyräkoiran elämässä.
Tänään Iines pääsi järveen uimaan, vaikka on jo aika kylmä ilma, puhumattakaan vedestä. Ei sitä varmaan palele tai sitten se ei välitä siitä, niin kivaa Iineksellä näytti olevan.
Uinnin jälkeen lämmiteltiin ja levättiin peittoon kääriytyneenä.
PS. Silmävoide on tehonnut tosi hyvin ja pikku tähtisilmät voivat selvästi paremmin kuin aikoihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti