Kesäkuulumisia

Aloitetaan kesäkuulumisten kertominen vaikka uutuusjärjestyksessä. Tällä hetkellä Iineksen elämää leimaa valeraskaus. Maitoa tulee nisistä ja Iines on ollut jo pidempään hyvin seura- ja läheisyydenkipeä. Välillä se myös vinkuu tietyllä kimeämmällä sävyllä, jota se ei ole aiemmin käyttänyt. Mitään pentua se ei ole itselleen ottanut, ellei sitten minua tai Isäntää...ainakaan pehmoleluja Iines ei kanniskele.

Ruokakaan ei oikein maistu, varmaan johtuu helteestä ja valeraskaudesta. On se silti ikävä katsoa, kun maha kurnii, eikä koira mene syömään. Iineksen painokin on jo pudonnut puoli kiloa.

Tämänhetkisestä paastoamisesta huolimatta Iines on ehtinyt kesän aikana tutustumaan uuteen herkkuun: strutsinlihaan. Ja hyvältä se näin ihmisenkin suussa maistui.

 Iines on käynyt ahkerasti uimassa ja usein ollaan oltu kaikki kolme pulikoimassa yhdessä. Helposti on mennyt tuntikin niin, että Iines on uinut koko ajan käyden vain lyhyesti levähtämässä kiven päällä. Varsinaista uintiseuraa ei Iineksestä saa, kun se ui omia menojaan, mutta aina sen uimista on ilo katsella, kun se on niin onnellinen vedessä. Uimisen jälkeen ruokakin on maistunut, mutta ei se painonnostoon vaikuta, kun uiminen ja matkat järvellä kuluttavat niin paljon.

 Iines on ehtinyt tänä kesänä uimaan jo ainakin viiteen eri järveen. Tässä noudetaan keppiä Kaukajärvellä.

Heinäkuun alussa veimme Iineksen eläinlääkärille, kun Iines oli välillä pissannut sisälle. Yleensä öisin, mutta myös päivällä kesken leikin. Pissaamista tapahtui ehkä kerran viikossa tai parissa. Ensin epäiltiin virtsatulehdusta, mutta se suljettiin testeillä pois. Jouduinkin ottamaan Iinekseltä pissanäytteen ja viemään sen eläinlääkärille. Etukäteen jännitti näytteenotto, mutta onnistuin siinä ison muovisen kauhan ja muovirasian avulla. Onneksi ei ollut naapureita katsomassa, että mitä noi oikein touhuaa tuolla pihalla...

Eläinlääkärin diagnoosi oli, että Iineksellä on stressiä tai sitten virtsanpidätysongelmia. En kuitenkaan usko jälkimmäiseen, sillä aamuisin Iineksellä ei ole mikään kiire ulos ja ennen sisällepissaamistakin ulkona käymisestä oli kulunut vain 3 tuntia.

                           Minä, Iines ja uusi tulokas heinäkuun alussa.

Viime viikkoina pissaamista ei ole enää tapahtunut. Ja stressi on johtunut varmaan siitä, että lokakuussa Iines ei enää ole perheemme vauva, vaan meille syntyy ihan oikea ihmislapsi. Iines on varmasti vaistonnut asian ja onhan se saanut toimia myös lohduttajana, kun minulla on ollut vaikeita hetkiä...