Päivällä Iines vähän innostui liikaa, kun se näki parvekkeelta toisen koiran menevän ohitse. Hau-hau-hau! Ja häntä heilui kovasti - vähän liiankin kovasti:
No, sellaista sattuu eikä sille kai mitään voi, huokaus.
Illan ohjelmassa oli Tammermaan mäyräkoirakerhon makkaranpaistoilta Kangasalla. Paikalla oli noin 25 ihmistä ja vähintään saman verran koiria. Ilma oli pilvinen, mutta ei sentään satanut. Naamat alkavat jo vähitellen käydä tutuiksi ja varmaan nähdään monia vielä tässä syksyn mittaan.
Iineksellä oli paljon leikkikavereita.
Suosio oli taattu - varsinkin urosten suunnalta.
Mitä Iines edellä sitä muut perässä.
Putken keskivaiheille laitettiin peuran sorkka.
Iines pääsi uimaankin, vaikka järvi oli pienen kävelymatkan päässä. Aku-velipuolelle rakkaus veteen ei ollut periytynyt, se katseli rannalta Iineksen menoa. Uinnin jälkeen Iines sai tutkia putkessa käytettyä sorkkaa.
Ensin se oli vähän ihmeissään: mikä toi oikein on?
Ahaa! Jotakin kaluttavaa, selvä.
No, sellaista sattuu eikä sille kai mitään voi, huokaus.
Illan ohjelmassa oli Tammermaan mäyräkoirakerhon makkaranpaistoilta Kangasalla. Paikalla oli noin 25 ihmistä ja vähintään saman verran koiria. Ilma oli pilvinen, mutta ei sentään satanut. Naamat alkavat jo vähitellen käydä tutuiksi ja varmaan nähdään monia vielä tässä syksyn mittaan.
Iineksellä oli paljon leikkikavereita.
Suosio oli taattu - varsinkin urosten suunnalta.
Mitä Iines edellä sitä muut perässä.
Pikkuväki eli kääpiö- ja kaniinimäyräkoirat saivat kokeilla
metsästystaitojaan putkessa - kuitenkin vain yksi kerrallaan.
Putken keskivaiheille laitettiin peuran sorkka.
Iines pääsi uimaankin, vaikka järvi oli pienen kävelymatkan päässä. Aku-velipuolelle rakkaus veteen ei ollut periytynyt, se katseli rannalta Iineksen menoa. Uinnin jälkeen Iines sai tutkia putkessa käytettyä sorkkaa.
Ensin se oli vähän ihmeissään: mikä toi oikein on?
Ahaa! Jotakin kaluttavaa, selvä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti