tiistai 13.9.
Sunnuntaina kokeilimme pyöräilyä. Laitoin korin pyörän eteen, korin pohjalle pyyhkeen ja Iineksen sinne istumaan. Ensin talutin pyörää ja sitten vähän koitin ajaakin. Hyvin näytti menevän. Olin aiemmin jo näyttänyt pyörää Iinekselle ja nostanut sen kokeeksi koriin pari kertaa. Iines istui rauhallisena ja ylväänä korissa, eikä yrittänyt kiivetä sieltä pois.
Näistä hyvistä kokemuksista rohkaistuneena päätin lähteä pyörällä 3-4 km:n päähän tapaamaan Iineksen koirakaveri Teslaa ja sen kanssa asuvaa perhoskoirarouva Oonaa. Kello oli kuitenkin jo melkein neljä eli oli Iineksen ruoka-aika. Syömisen jälkeen käytiin pikaisesti pihalla ja sitten lähdettiin matkaan. Alku sujui todella hyvin, kehuin Iinestä koko ajan. Sitten ylämäessä sille tuli paha olo ja se oksensi tien reunaan. Tulimme juuri metsäosuudelle ja annoin Iineksen kävellä jonkin matkaa. Sitten pyöräilin taas vähän ja välillä talutin. Iinekselle tuli kuitenkin uudestaan huono olo. Lopulta pääsimme perille.
Tesla oli aivan onnessaan leikkikaverin saapumisesta. Koirat leikkivätkin kiltisti nurmikolla. Seuraavaksi Iines esiteltiin Oonalle, joka onkin aika pakkaus. Oona murisi tai oikeastaan sähisi pentujen leikeille, onneksi Iines ei oikeastaan pelännyt sitä, ainakaan paljoa. Illalla koirakaverit pääsivät vielä isolle niitylle juoksentelemaan ja leikittiin me piilostakin. Kotimatkalla Iines oksensi taas kaksi kertaa ja talutin pyörää paljon. Ehkä se siitä pikkuhiljaa.
Iines osaa nyt istua, mennä maahan, käskyn etsi ja vähän on harjoiteltu jo odottamistakin. Äsken kokeilin opettaa sille kierimistä, mutta ei se oikein onnistunut. Sitten kokeilin ryömimistä, minkä kanssa päästiin jonkinlaiseen alkuun.
Tänään käytiin sateella ulkona ja Iines kulkikin lujaa vauhtia varsinkin kotiin päin. Se taitaa palella herkästi kastuessaan, ainakin tänään se tärisi märkänä.
Sunnuntaina kokeilimme pyöräilyä. Laitoin korin pyörän eteen, korin pohjalle pyyhkeen ja Iineksen sinne istumaan. Ensin talutin pyörää ja sitten vähän koitin ajaakin. Hyvin näytti menevän. Olin aiemmin jo näyttänyt pyörää Iinekselle ja nostanut sen kokeeksi koriin pari kertaa. Iines istui rauhallisena ja ylväänä korissa, eikä yrittänyt kiivetä sieltä pois.
Näistä hyvistä kokemuksista rohkaistuneena päätin lähteä pyörällä 3-4 km:n päähän tapaamaan Iineksen koirakaveri Teslaa ja sen kanssa asuvaa perhoskoirarouva Oonaa. Kello oli kuitenkin jo melkein neljä eli oli Iineksen ruoka-aika. Syömisen jälkeen käytiin pikaisesti pihalla ja sitten lähdettiin matkaan. Alku sujui todella hyvin, kehuin Iinestä koko ajan. Sitten ylämäessä sille tuli paha olo ja se oksensi tien reunaan. Tulimme juuri metsäosuudelle ja annoin Iineksen kävellä jonkin matkaa. Sitten pyöräilin taas vähän ja välillä talutin. Iinekselle tuli kuitenkin uudestaan huono olo. Lopulta pääsimme perille.
Tesla oli aivan onnessaan leikkikaverin saapumisesta. Koirat leikkivätkin kiltisti nurmikolla. Seuraavaksi Iines esiteltiin Oonalle, joka onkin aika pakkaus. Oona murisi tai oikeastaan sähisi pentujen leikeille, onneksi Iines ei oikeastaan pelännyt sitä, ainakaan paljoa. Illalla koirakaverit pääsivät vielä isolle niitylle juoksentelemaan ja leikittiin me piilostakin. Kotimatkalla Iines oksensi taas kaksi kertaa ja talutin pyörää paljon. Ehkä se siitä pikkuhiljaa.
Iines osaa nyt istua, mennä maahan, käskyn etsi ja vähän on harjoiteltu jo odottamistakin. Äsken kokeilin opettaa sille kierimistä, mutta ei se oikein onnistunut. Sitten kokeilin ryömimistä, minkä kanssa päästiin jonkinlaiseen alkuun.
Tänään käytiin sateella ulkona ja Iines kulkikin lujaa vauhtia varsinkin kotiin päin. Se taitaa palella herkästi kastuessaan, ainakin tänään se tärisi märkänä.
Jotain vaatetta Iinekselle voisi tehdä, vaikka villapaidan tai mitäs sanoisitte tästä: http://3.bp.blogspot.com/_6uzWSNwq6cA/Sm_fvYnQwiI/AAAAAAAAAqc/4-e7KxKCCRw/s1600/untitled111111.bmp
VastaaPoista:D