Agilitykurssin 4. kerta ja kilpailut!

Viime torstaina vuorossa oli tutusti agilityä. Uutena esteenä kokeilimme muuria (joka näyttää suurin piirtein tältä tältä http://westiemetkut.files.wordpress.com/2011/07/netti-noppa-muurilla.jpg), eräänlainen hyppyeste taas. Kertasimme vanhoja esteitä ja lopuksi jokainen suoritti radan koiransa kanssa. Opettelimme myös ohjausta, mikä olikin aika haastavaa: väärä tiedostamaton kädenliike voi ohjata koiran väärälle esteelle. Meillä meni rata Iineksen osalta hyvin, kerran piti mennä hypyltä putkeen uudestaan, kun en osannut ohjata sitä oikealle esteelle. Toinen käteni oli väärässä kohtaa. :p Opettavainen tunti.

Kuulin kaverilta, että maanantaina on Hervannassa Tampereen koiraurheilijoiden epävirallinen agilitykisa, jossa on erillinen putkiluokka! Siinä on vain putkia ja hyppytelineet ilman rimoja. Sinne siis! Johan tässä on harjoituksissa menty kaksi kertaa kokonainen rata. :D

Putkiluokkaan osallistui kahdeksan koiraa ohjaajineen. Radalla oli paljon "hyppyjä" ja putkia ja se oli mutkikkaampi kuin mitä olimme tähän asti kokeilleet - tietysti. Yhdestä putkesta piti mennä kaksi kertaa läpi eri suuntiin! Outoa.... Lisäksi piti tarkkailla mistä putken päästä koiran pitää mennä sisään. Iines meni radan todella hyvin, eikä karannut minnekään! Aikamme oli jotain 29 sekuntia. Minusta menimme nopeasti, mutta parhaimmat ajat olivat 15 sekuntia. Sijoituimme näin ollen seitsemänsiksi, mikä on ihan ok. Emmepä olleet ainakaan viimeisiä!

Jäimme vielä seuraamaan mölliluokkaa. Sinne meillä ei ainakaan ole ennen kurssin loppumista mitään asiaa. Radalla oli vaikka mitä esteitä! Oli ihan hyvä nähdä, kun toisten koirat karkasivat radalta tai kun eräs ihan Iineksen näköinen mäyräkoira innostui putkesta niin, että pyöri siinä kolme kertaa peräjälkeen. Ainakin tuollaisiin epävirallisiin kisoihin voi huoletta mennä vain kokeilemaan.

Iines ja pupu

 

Onhan se aika pelottava, eikö?

 

 Uskaltaako tuota nyt haistella? Murr?!

 

Siellä se on!

 

    Jopas tuoksuukin jännälle, varsinkin korvien luona. Nuuuh!

Pyörällä koirapuistoon

Tänään pidettiin Iineksen synttäririehujaiset Hakametsän koirapuistossa, osallistujina oli Tesla ja Oona. Iines ja Tesla keskittyivät painimaan keskenään ja Oona nautti rapsutuksista. Iines sai synttärilahjaksi hienon herkkupussin! Kiitos!

                                     Kaveri! Eipä olla nähtykään aikoihin!

                                     huom. Iineksen ilme!

                                         Teslallakin oli kivaa! :)

                                                Pyörällä pääsee.

Lähistöllä oli eläinkauppa, jossa en useinkaan käy, joten nyt sinne piti päästä. Ja tietenkin pikku pötkylälle piti ostaa jotain pientä...

Kuinka ollakaan Iines olikin aika väsynyt, enkä hennonnut herättää sitä illalla koirakoulua varten. Kerätköön voimia huomiseen agilityyn!

Iineksen 1-vuotissyntymäpäivä

Onnea 1-vuotias Iines!

Aamupalaksi Iines sai broilerinkoipea, sitten oli lahjojen vuoro. Muulta perheeltä Iines sai eilen kortin (lelut tulevat jälkijunassa):

Minulta Iines sai vesileikkejä varten frisbeen, joka otti jo vähän osumaa päivänsankarin käsittelyssä.

Aamuävelyn jälkeen lähdettiin eläinlääkärille saamaan rokotteet. Iines ei tunnistanut paikkaa ulkoa, mutta kun avasin ulko-oven Iines haistoi ja muisti paikan.TUONNE en mene, se ajatteli ja lähti pois päin. Lopulta se piti kantaa sisälle ja myöhemmin vielä tutkimushuoneeseenkin. Vuoroa odottaessa Iines makasi tuolini alla eikä halunnut tulla pois. Itse rokottaminen sujui helposti, vaikka Iines pelkäsikin lääkäriä.

Seuraavaksi ohjelmassa oli vierailu ystäväni luo. Siellä Iines tapasi Väpä-pupun toisen kerran. Aluksi molemmat pelkäsivät taas toisiaan, mutta hetken päästä pupu otti jo ihan rennosti. Iinestä epäilytti vieläkin ja se haukkui ja murisi. Iines oli kyllä kovin utelias, mutta sen mielestä pupu oli niin jännittävä! Veimme molemmat valjaissa ulos ja siellä karvapallerot tulivat hyvin toimeen. Iines yritti leikkiä pupun kanssa, mutta toinen ei ihan ymmärtänyt jutun jujua. Kuvia kohtaamisesta tulossa myöhemmin.

Kotona torkkujen jälkeen oli vuorossa (omilta synttäreiltäni jääneiden) ilmapallojen räjäyttäminen ja sekös oli Iineksestä kivaa!

                                    Bileet!

Illalla ehdittiin vielä pyöräretkelle koirapuistoon ja Hämeenpuiston eurooppalaiselle ruokatorille. Koirapuistossa tavattiin 1,5-vuotias mäyräkoiranarttu Armi.

                                       Iines ja Armi.

Koirakoulua ja agilitykurssin 3. kerta

Keskiviikkona olimme pitkästä aikaa Herwoodin hauvojen koirakoulussa. Siellä opeteltiin hyppyä, liikkeestä pysähtymistä, ruutua ja paikallaanoloa sekä luoksepäästävyyttä. Iines tunnistaa jo hyppy-käskyn. Minun olisi kuulemma pitänyt käskeä koira ensin odottamaan, vapauttaa se ja sanoa "hyppy". Tuntui vähän oudolta, eikö riitä että koira hyppää, kun sille niin sanoo? Kysyin tätä seuraavana päivänä agilityssä ja kuulemma tuota lähtöluvan odottamista hypätessä tarvitaan vain agility-radan alussa, kun lähdetään koko radalle. Voin siis ja aionkin jättää tuollaiset lisäkäskyt pois. Iines osaa kyllä odottaa, kun sille niin sanoo.

Sitten harjoiteltiin ruutu-nimistä estettä. Olin ihan ihmeissäni, että mikä se on, eikä toisten suoritusten seuraaminen auttanut asiaa. Kyseessä oli neljästä pikkukartiosta muodostettu neliön muotoinen alue, jonka keskelle laitettiin kippo, josta koira sai naminsa. Iineksen piti odottaa alueen ulkopuolella sen aikaa kun laitoin namin paikalleen, sitten palasin Iineksen luo ja menimme yhdessä namin luo ja samalla sanoin sille "ruutu". Koko juttu tuntui tosi pöljältä! Sain kyllä vastauksen siihen, mikä tämän homman idea oli. Jotenkin se liittyi erittäin edistyneisiin liikkeisiin tottelevaisuuskilpailuissa.

Juuri se, että tokoon ja agilityyn keksitään tuollaisia tarkoituksettomia esteitä tai sitten viilataan pilkkua, niin että koiran pitää olla sentilleen oikeassa kohdassa esimerkiksi sivulle tullessa, tekee lajeista vähemmän kiinnostavia.
Yksi tälläinen este agilityssä on pöytä, jota kaikki tuntuvat inhoavan tai ainakaan kukaan ei pidä siitä. Eihän siinä koirallekaan ole mitään mieltä ensin juosta ja hyppiä ja yhtäkkiä pysähtyä jonkun levyn päälle pitkäksi aikaa.

Torstaina oli kolmas kerta Tamskin agilityä. Harjoittelimme sillä kertaa juuri pöytä-estettä, eikä siinä ollut mitään vikaa. Ihmettelen vain kovasti, miksei esteestä luovuta, kun sitä kuulemma käytetään agilitykisoissa hyvin harvoin ja se on yleisesti niin epäsuosittu.

Lisäksi harjoittelimme edelleen hyppyä, putkea, U:n muotoista putkea, keppejä ja A:n muotoista kontaktiestettä. Kontaktiesteessä koiran tassujen pitää osua esteen alku- ja loppupään värjätyille kohdille. Uutena esteenä kokeilimme rengasta, jonka läpi koiran tulee hypätä. Kuten aiemminkin ensin käytiin läpi esteitä ja sitten jokainen sai harjoitella koiransa kanssa omaan tahtiin. Hankalin este Iinekselle on kepit, se ei aina tajua miksi niitä pitää kierrellä, kun oikaisemalla pääsisi helpommin esteen loppuun. Tämäkin este alkoi kyllä sujua, kun muutama kerta kokeiltiin.

Lopuksi menimme ensimmäistä kertaa koko radan läpi niin, että toiset katselivat. Rata koostui seuraavista esteistä: kaksi hyppyä, putki, pöytä, kepit, hyppy, tunneli, hyppy, A-este. Iines suoriutui kaikista todella hyvin! Alussakin se odotti kiltisti lähtökäskyä. Iines oli selvästi yksi radan parhaiten suorittaneista koirista!

PS. Nyt blogia voivat kommentoida kaikki lukijat! Sain sen muutettua asetuksista. Lisäsin teksteihin myös tunnisteita, mutta en vielä tiedä miten ne saa näkyviin.

Pyöräkori

Iineksen pyöräkori saapui viimeinkin torstaina. Tilasin sen Zooplussalta: http://www.zooplus.fi/shop/koirat/lelut/korit_taluttimet/kori/178192#more. Alehintaan sai vielä lisää alennusta tervetuliaislahjana. Korin hinta on näköjään vielä laskenut lisää siitä, kun sen tilasin. Toimitusaika oli pitkä, kolmisen viikkoa.


Tänään ehdimme vähän kokeilla koria. Talutin pyörää ja ajoin vähän tätä meidän katua. Iines vaikutti ihan tyytyväiseltä korissaan. Syötin sille tasaisin väliajoin namia, mikäpä siinä oli koiran ollessa. Vielä en uskaltanut lähteä minnekään pidemmälle retkelle. Iines saa ensin totutella uudestaan kyydissä oloon ja minä painavampaan lastiin ritsillä. Iineksestä ja pyörästä ei oikein saanut yhteiskuvaa, kun pyörä ei pysy yksinään pystyssä.

Agilitykurssin 2. kerta

Tällä kertaa treenit kestivät 1,5 tuntia. Nyt Iines odotti kiltisti paikoillaan, eikä haukkunut enää, kun opettaja näytti meille aluksi esteitä. Harjoittelimme edelleen tunnelia ja hyppyä, lisäksi uusina esteinä mukana oli umpitunneli, kepit ja pöytä. Hypyt ja tunnelit sujuivat Iinekseltä kuin luonnostaan. Keppipujottelussa Iines olisi vähän oikaissut helpomman kautta, tämä oli sen mielestä vähän tylsä este. Välillä pidettiin taukoa ja harjoiteltiin rauhoittumistakin. Pöytä-este oli nimensä mukaisesti vain puinen tukeva pöytä, jolle koiran pitää tulla tulosuunnasta tai sivuilta ja pysyä siinä noin 20 sekuntia. Tätä harjoiteltiin jonkin verran, mutta keskittymiskyky alkoi koiralla jo herpaantua.
Iines karkaili tällä kertaa toisten ohjaajien nakkien ja muiden herkkujen perään, eikä silloin meinannut uskoa mitä sille sanoin. Ensi kerralla uusia herkkuja mukaan! Jossain välissä meinasi tuli vähän sellainen olo, että mitäs nyt, kun Iines osasi esteitä niin hyvin. Olihan tuo pitkä aika keskittyä ja välillä koirat saivatkin levähtää ja haistella sekä leikkiäkin vapaammin. Lopuksi käytiin taas yhteiskävelyllä.