Hae tästä blogista

lauantai 31. elokuuta 2013

Ensimmäiset koiratanssikisat

Viikkojen jännitys ja satunnainen harjoittelu huipentui tänään koiratanssin epävirallisiin möllikisoihin Tamskin tallilla Sääksjärvellä Lempäälässä.

                                            Harjoitus käynnissä.

Ilmoittauduin epävirallisiin kisoihin heinäkuussa koiratanssin jatkokurssin innoittamana. Pikkuasunnossani ei mahdu kunnolla harjoittelemaan, ja niin harjoittelu jäi melkein kokonaan kunnes aikaa kisoihin oli vain viikko. Olin jo melkein päättänyt olla menemättä kisoihin, vaikka osallistumismaksukin oli jo maksettu. Viikkoa ennen kisaa järjestettiin tulevien koiratanssiohjaajien harjoituskurssi, jonne pääsimme harjoitusoppilaiksi. Sieltä sain rohkeutta osallistua, sillä mukaan voisi ihan hyvin tulla, vaikka koko ohjelma ei olisi vielä edes valmis.

Ryhdistäydin, pakkasin tietokoneeni ja namit reppuun ja lähdimme Iineksen kanssa puistoon. Siellä harjoittelimme kolmena kertana ohjelmaamme ja lisäksi harjoittelimme vielä kotona pieniä pätkiä.

Tänään koitti suuri kisapäivä. Olin ehtinyt jo jännittää etukäteen niin paljon, ettei enää nyt jännittänyt kovastikaan. Osallistuimme startti-luokkaan, jossa sekä koira että omistaja ovat molemmat aloittelijoita, eivätkä ole ennen kisanneet. Luokassamme oli yhteensä viisi koiraa, ja me esiinnyimme toisina. Tuomarina oli Johanna Saariluoma.


Kappaleenamme oli Blackmore's Nightin "Mond Tanz", josta olin leikannut 1 min 30 s kestävän kokonaisuuden. Esitys sujui hyvin, sikäli kun aivoni muistavat siitä mitään jälkeenpäin. Iinekseltä jäi muutama pyörähdys välistä ja lopusta jäi ehkä jotain pois tai olimme liian nopeita, kun päädyimme loppuasentoon hitusen liian aikaisin. Ihan kivat tunnelmat jäi esiintymisestä! Huh, nyt se on ohi!

Sitten koitti palkintojenjaon aika. Kaksi koirakkoa saivat kunniamaininnat omista ansiostaan. Tulosten luetteleminen aloitettiin loppupäästä. Ensin viidenneksi ja neljänneksi tulleet hakivat arvostelulappunsa. Silloin ajattelin, että eikös koiria ollut viisi, että onhan ne laskeneet meidät mukaan? Tajusin hitaasti, että meidän täytyi olla palkintosijoilla...sijoituimme toisiksi!! Mikä yllätys!


Palkinnoksi saimme suklaalevyn, puruluun ja neljä pienempää purutikkua. Monet sanoivat kappaleen sopivan meille hyvin ja liikkeissä olevan tanssillisuutta (ei ole turhaan käyty zumbatunneilla ja harrastettu historiallisia tansseja :) ).

Tuomarin kommentti: Herkkä ohjelma. Kaunista ohjausta ja ohjaajan liikkumista ja hyvää yhteistyötä. Huolehdi siitä, että koira saa suorittaa edellisen liikkeen loppuun ennen kuin vaihdat. Hyvä kokonaisuus.
Pisteet: 25,9

Pitääkin tutkia noita pisteitä tarkemmin, en ole niistä vielä yhtään perillä. Nyt olen vain niin onnellinen ja innoissani Iineksen ja minun saavutuksesta! Ei taida olla yllätys, mitä lajia aletaan tänä syksynä harrastamaan. :)

Elokuun kuulumiset

Elokuun alussa pidetyt agilitykisat jätettiin väliin huonon sään takia.

Retkeilimme mummolaan mennessä Askolassa katsomassa Hiidenkirnuja. Hienoja olivat! Iines pääsi samalla reissulla pulahtamaan ensimmäistä kertaa elämässään mereen. Luulin, että se olisi ollut Iineksen mielestä erilaista kuin järvessä uiminen, mutta Iines oli ihan kuin ennenkin.

                    Iines ja Tesla leikkivät koirien leikkejä.


Iineksen pentukaveri Tesla kävi omistajineen kylässä ja kiersimme yhdessä Iidesjärven. Aluksi Iines ei olisi päästänyt Teslaa sisälle, mutta hetken ihmeteltyään ne alkoivat taas painia kuten ennenkin. Viime näkemisestä olikin jo aikaa!

21.8. kävimme mäyräkoirakerhon viehejuoksussa. Iines muisti heti viime vuodesta, mikä on homman nimi ja jahtasi karva"pupua" innokkaasti.

 "Mä en kyllä lähde kotiin ennen kuin olen saanut juosta kolmannenkin kerran."


                                                    Iineksen Perro-veli.

Juoksemassa nähtiin myös Iineksen veli Perro. Oli kiva nähdä taas pitkästä aikaa! Paikalla oli muutenkin tosi paljon koiria ja vuoroa sai jonkun verran odottaa. Aika kului kuitenkin nopeasti hyvässä koiramaisessa seurassa.

Torstaina  29.8. vietimme äitini kanssa Iineksen nimipäiviä koirakahvila Vainussa. Iinestä taas vähän jännitti, eikä se syönyt omaa kanaherkkuaan kuin vasta kotona. Me ihmiset sen sijaan nautimme senkin edestä kakunpaloistamme!
Kävimme myös kirjastossa, missä Iines sai osakseen paljon positiivista huomiota. Iines taisi vähän yllättyä ja olisi mieluummin ujona koirana piiloutunut selkäni taakse. Kotimatkalla kahvilasta lähdettyämme poikkesimme vielä Ratinan koirapuistoon, jossa oli sattumalta tuttu Saku-koira, joka on noutajan ja mäyräkoiran sekoitus. Veikeän näköinen otus! Alun hösläämisen jälkeen koirat paneutuivat omiin touhuihinsa: Saku kaivamaan juurakkoa ja Iines haistelemaan ja noutamaan palloa.

Iines sai nimipäivälahjaksi hienon kortin ja oman mäyräkoiralelun, jonka kanssa painia.